Kaksikymmentäyhdeksän.

Nukuin sit koko eilisen. Ja melkee koko yönki. Ja sillon ku en nukkun mietin kaikkii mitä ihmeellisimpii asioit. Ja mitä ihmeellisempii ajatuksii ajattelin sitä vahvempi oli se tunne et tätä ei pitäs ajatella. Onneks nukahin. Ja sit taas heräsin vähä ennen neljää siihe et Merimies laitto viestin. Ja taas sama rumba alust.

Nyt oon ihan sekasin rankan treenin jälkee. Bodypump ja bodybalance peräkkäin. Nyt käyny suihkus ja istun täs eikä ajatus pysy kasas. Kaveri pyys auttaa valitsees jotaa vaatteit netist, mut enhän mie ees siihe pysty. Tää on merkki jo jostaa vakavammasta. Se ois kyl maailmanloppu jos en jaksais katella kenkii. Onneks en o kokeillu, tulokset saattas olla hyvinki masentavat.