112.

Vihdoinki viiminen työpäivä. Tai siis yö. Alkaa kyl tulee haikee olo ku kaikki työkaverit soittaa ja toivottaa hyvää jatkoa ja ne jotka on töis ennen minuu ja nyt koko ajan ni ne halailee ja keittiön puolelt tytöt osti mulle ruusut. Tarjoilija sano et sen piti ostaa mulle se nalle punasella rusetilla, mut ei keren kauppaa kiitos töiten. Lupas antaa sen mulle sit ku tuun käymää <3 Viimeinki saan sen nallen mitä oon aina halun.

Serkku ja Mies oli tääl kaks yötä, meil oli neljästää ihan ylihauskaa. Käski meijän tulla käymää Tallinnaski joskus. Joten eiköhän mennä. Pääsin eilen pitkäst aikaa mopon kyytiiki ku Skootteri ajelutti minuu vähä. Tuli hurja tahtoo pyörän- olo.

Tos pubis on jotku synttärit. Isot (ja äänekkäät) pippalot. Huoh. Kello on vast puol kymmenen. Aamul pitäs viel käyä Tarjoilijan kautta ja sit kotii pakkaamaa viimiset kamat (lähinnä ruokaa) ja sit iskän kans Tallinnaa...