232.

Tänää on Testien Yö. Ku oon taas töissä eikä o mitää tekemistä. Pin-up tytöistä olisin Brigitte Bardot ja myn sydämen väri olis violetti. Ja ton yhen testin mukaa mun ideaali rakkauskohde ois tähtimerkiltää skorppari. Ja pyh sanon minä, se on jo todistettu ettei se vaan toimi. Ja mun rakastumistyypin pitäs olla eroottinen romantikko. Ja pyh tähänkin. Ei toi kuvaus natsaa nyt ollenkaa. Eikä noista tyypeistä oikee mikää natsaa mun kohille. Oonkohan sit niin vaikee ihminen?

Puhuin just H:n kans miehistä, naimisiinmenosta, lapsista ja omakotitaloista. Se on ollu nyt miehesä kans melkee 2 vuotta yhes (juttua niil on ollu jo 15-vuotiaasta asti) ja ne asuu jo saman katon alla. H on nyt löytäny nätin omakotitalon minkä se haluais. Mieki kattelin sitä et joo-o, oisha toi kiva. Sen mies oli lasken et ei niil menis ku se 30 vuotta lainan maksamisee. Kiva kiva.

Ja naimisiin menosta H totes et se on joskus ehkä kaukana tulevaisuudessa. Kaikki sukulaisetki kuulemma jo kyselee häistä ja lapsista ja se on kuitenki vast 20. Mun periaate kuitenki on, et jos tuntuu siltä et nyt löyty se oikee mies ni mikäpä ettei. Mut joo, se siitä.

Juttelin just Egon kans. Se aatteli et nyt ku mennää tänä vkonloppun kotii ni voitas nähä. Et mentäs kahestaa esim pelaa bilistä tai jotaa. Kahestaa. Enkä sais sanoo siitä Pojalle et oltas vaa kahestaa. Ettei se vaa luulis et Ego yrittää taas jotain tms. Mut kuinka muka voin olla sanomatta et meen egon kans kahestaa (eli sillee et se ei tulis mukaa)? Eäh, en vaivaa tolla päätäni vaa sanon et Ego kutsu minut pelaa bilistä, menköö Poika vaik siks aikaa parhaan kaverinsa kans syömää tms. Ei kyl nyt jaksa miettii mitää monimutkasta. Vois vaik yrittää nukkuu tai jotain. Ku ei o mesessäkää enää ketää juttelemisen arvosta.