350. sunnuntai

Olipa harvinaisen mielenkiintoinen viikonloppu. Perjantaina lähdettiin tyttöjen kanssa ulos. Ensin tsekattiin kaupungin uusi viinibaari (ihana paikka, mutta valitettavasti liian pieni ja liian suosittu!). Seuraavaksi metsästettiin paikkaa, mikä vastaisi kahteen vaatimukseen: 1) sieltä saisi ruokaa, 2) se mahduttaisi seitsemän ihmistä klo 10 aikaan perjantai-iltana. Kierrettiin kolme paikkaa ennen kui päädyimme kuitenkin ensimmäiseen paikkaan nostamaan pöytiä ja tuoleja. Paikkahan oli siis Suutelevat. Ensimmäistä kertaa paikan ohi kävellessä tapasimme yhden mahtavimmista opettajistamme istumassa yksin terassilla, oluttuoppi yhdessä ja sikari toisessa kädessä. Meni puolisen tuntia, niin tämä Mr.Munuainen liittyi seuraamme. Ja ilta senkun jatkui ja jatkui ja jatkui. Kolmen pubin ja monen monen alkoholipitoisen juoman jälkeen tiemme erosivat klo 5 jälkeen aamulla, kun olimme käyneet Mr.Munuaisen johdolla läpi seuraavat aiheet: miesten ja naisten välinen kommunikointi, seksi, tanssiminen, avioero, kirjallisuus, musiikki, elokuvat, ja muutama sana tuli vaihdettua myös koulusta. Illan yleinen teema oli: miehet ovat sikoja (itse en allekirjoita tätä, mut anyway...). It was legen... wait for it.... dary!

Eilen sitten krapuloissa tuli katsottua hieman lisää HIMYMia. Ja tietenkin olin luvannut lähteä kaverin kanssa tallille. Onneksi T osoittautui mun krapulaenkeliksi, joka suostui koukkaamaan Mäkkärin kautta matkalla tallille (joo, tiedän, se ei oo OIKEESTI hyväksi elimistölle, mutta kerta vuoteen voi muistuttaa itseään siitä, että voisi jättää sen viimeisen drinkin juomatta).

Olen siis päässyt johtopäätökseen, että E on mun viinapiru ja T on mun krapulaenkeli.

Ja nyt, sunnuntai, eli kahvia, Jimi Hendrixiä, farmakologiaa ja auringonpaistetta. Pisteeksi i-n päälle vielä Karumsin kohuke, mmmm. Love this weekend!

349. puppy therapy!

Need to say more?

348. ja vuosi numero kolme

Syksy on taas saapunut tänne eteläänkin. Kesä meni taas nopeasti - liian nopeasti. Onneksi sain kerrankin olla tekemättä mitään, maata rannalla ja oleskella kavereitten kanssa, pitää grillijuhlia ja katsoa leffoja yömyöhään (vai pitäisikö sanoa aamunsarastukseen). Ja tietenkin kesän yksi kohokohdista oli elokuinen Rooman reissu. Lämmintä koko ajan vähintään +33 astetta, yleensä päivän mittaan kapusi +38 asti. En valita, minä tykkään lämpimästä!

Pantheon!

Syksyn tultua piti taas majoittua etelän "lämpöön". Toisaalta on ihana olla taas koulussa, toisaalta motivaatio päätti ottaa vielä vähän omaa lomaa varsinaisen loman jälkeenkin. Ehkä se tästä, kurssit ovat sentään mielenkiintoisia. Yksi kurssi on jopa englanniksi, kun sitä pitää yksi brittiläinen mieshenkilö, joka heittää aina virolaisia sanoja joukkoon (brittiaksentilla tietysti). Tuleepa siltä heitettyä myös hyvää läppää, lentäviä lauseita, mitkä varmasti muistetaan. Esim: "Well girls, enjoy your insemination" ja "We don't like pests, like mice, rats, mosquitos... and swedish people". Hilarious.

Tein uuden ennätyksenkin. Nimittäin kolmas kouluviikko takana ja vasta nyt olen kipeä. Yleensä olen poissa pelistä jo ensimmäisellä viikolla. Jei.

347. got milk?

Vapun jälkeen on tapahtunut samalla aikaa niin paljon ja toisaalta taas niin vähän. Elämä kulkee omia ratojaan. Jotkut suunniteltuja, jotkut ei.

Opiskelut hoidettu tältä keväältä kunniallisesti. Nyt vielä edessä puolet tuotantoeläinharjoittelusta. Totesin tänään äidille, että en olis parempaa paikkaa harjottelun suorittamiseen voinut toivoakaan (tai siis, ainahan voisi olla joku komea ja nuori mies silmänilona, mutta hei, kaikkea ei aina voi, eikä pidäkään saada). Eniten tykkään siitä, että saan tehdä melkein mitä itse haluan. Saan kokeilla kaikkea, mukaanlukien vasikoille antibiottipistoksien antaminen,  tiputuksen hoitaminen, lypsykoneen kiinnitäminen, kirjanpidossa auttaminen, siivoaminen jne. Työporukka on myös mahtava. Tai siis ainakin harjotteluvastaava ja eläinlääkäri (tänään opetti mulle mm. miten vasikoiden sarvet "eliminoidaan" ennen kuin ne ehtivät edes kunnolla alkaa kasvamaan). Joka päivä yks pomoista kiikuttaa toimistolle jotain syötävää, suolaisia leivonnaisia tai kokonaisen lounasaterian. Tänään saatiin litra jäätelöä kun hoidettiin hommia mitkä ei meille kuulu. Kahtena päivänä on käyty uimassa ja ottamassa arskaa keskellä työpäivää (pomon käskystä :D). Ja tuoretta maitoakin saa. En siis voi todellakaan valittaa. Tai ehkä korkeintaan siitä, että paskanhaju jää leijumaan jossain määrin lähiympäristöön suihkunkin jälkeen. Mutta ei se mitään, itse olen siihen jo tottunut (Poika tosin aina välillä "protestoi", mutta sitäkin onneksi hyväntahtoisesti).

Mun kesän työkuviot ei menny niinkuin oli suunniteltu. Ehkä meni enemmänkin siten miten oikeasti olin toivonu. Eli heinäkuun alusta syyskuun alkuun tulee lomailtua. Onneksi mua ei haittaa etten saanut töitä, tuntuu että pakko päästä välillä tekemään _ei mitään_, ihan vaan oman mielenterveyden kannalta. Tottakai, tulen tylsistymään enemmän kuin kerran tuona aikana. Sehän on luonnollista. Mutta onneksi on mitä odottaa - matka Roomaan viikoksi on varattu elokuun puoleen väliin. Mutta sitä ennen tiedossa on pitkä ja kuuma kesä, jospa olisi aikaa maata rannallakin niin että ruskettuisikin kunnolla?

346. ja vappu.

Vappu oli aika perseestä. (niin millonkohan viimeks se ei olis ollu perseestä?)

345. ja game fever.

Kävin eilen rapsuttelemassa söpöä lehmää. Maatalousmessuilta tarttu mukaan kaikkea hyvää, mm tyrnimarjakakkua ja lakritsaa.

Tulipa shoppailtua myös pelikaupassa. Lahja kaverille ja itelleki tartu sit mukaa sellanen peli ku Tsitadell. Se oli hauska :) En malta odottaa et millon pääsen taas pelaamaa!

Eilen oli niin hyvät ruuat että ei tänääkään ollu oikein nälkä. Se voileipäkakku oli ihan tajuttoman hyvää!

344. ja kevät.

Hirveesti taas tekemistä ja niin vähän kerrottavaa.

Musta tuli "täti". Eli siis mun Serkku sai lapsen. Sulonen pien tyttövauva. Mut ei onneks niin sulonen et sais mussa vauvakuumetta aikaseks.

Koulussa taas yhtä ja samaa. Tänään metsästin munasoluja munasarjasta. Se oli aika cool.

Muuten ei oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista. Ens viikolla olis mummon synttärit. Saa taas mahan pullolleen kaikkea nannaa.

P.S. Kevät on saapunut tännekin, tänään ekaa päivää kunnon kesäiset korkokengät jalassa ja nahkatakki päällä :)

343.

Ulkona aamulla -24 astetta pakkasta. Illalla 37,6 astetta kuumetta. Oh joy.

Ystävänpäiväki oli ihan perseestä.

342. ja pakkanen.

Täällä taas, eteläisessä provinssissa. Koulu taas lähteny käyntiin, onneks nyt vähän leppoisammin kun syksyllä. But no worries, ei se näin kauaa jatku. Tietysti jos olisi fiksu, niin tekisi jotain juttuja jo "etukäteen". Mutta saas nähdä että kuinka fiksu tämä tyttönen taas onkaan. Voin vaikka lyödä vetoa että jo kuukauden päästä valittelen taas hirveää kiirettä ja työn paljoutta. Ei se ihminen koskaan opi.

Mutta tosiaan, palatakseni tämän ja edellisen postauksen välisiin tapahtumiin... Joulu tuli ja meni. Toi tullessaan mm. vaaleanpunaisen työkalulaatikon (ja kyllä, KAIKKI työkalut yms tarvikkeet ovat vaaleanpunaisia). Uusi vuosi? Kuka sitä nyt enää muistaa. Ei siksi että olisin ollut ihan tuubassa, vaan siksi ettei mitään mainittavaa oikeastaan tapahtunut. Joo kiivettiin katolle mekoissa ja korkkareissa, joo juotiin kuoharia ja jäädyttiin ja alotettiin vuosi jonkun miehen runolla. Ei siis mitään erikoista. Tämän vuoden puolella olikin sitten sellanen hullunmylly ton opiskelemisen kanssa että hirvittää. Viikon verran olin linnoittautuneena kotiin työpöydän ääreen. Tentti hirvitti ja jännitti jälkeenpäin yhden osion takia. Onneksi meni läpi eikä edes huonoimmalla arvosanalla. Tuloksia jännättiin äidin kanssa Teneriffan auringon alla.

Teneriffa. 2 viikkoa. Aurinkoa ja nähtävyyksiä. Eläimiä. Yli tuhat valokuvaa. Need to say more?

Mitä katot, apina?

Teneriffan jälkeen olin melkein viikon taas Suomessa. Kerkesin jopa lumilautaillakin yhtenä päivänä. Kohta kerkee lisää! Taas Suomen pika-visiitti tiedossa. Eipä kyllä yhtään jaksaisi raahautua sinne, mutta minkäs teet. Onneksi on sentään "pidennetty" viikonloppu tiedossa täkäläisen itsenäisyyspäivän takia.