268.

Hirveä tuhina päällä taas. En tarkoita nyt sitä, että olisi taas nuha, vaan että on koko ajan niin kiire ja paljon tekemistä. Lahjojen kanssa eritoten. Mulle tuli aivan mahtava lahjaidea. Se on vaan opiskelijabudjetilla hankala toteuttaa. Meinasin, että olisin vienyt Pojan jonnekin ulkomaille, esim Berliiniin. Blue1-ilta saisi lennot 263 eurolla ja viikon majoitus maksaisi toisen mokoman. Harmi vain ettei satu olemaan ylimääräistä viittäsataa euroa takataskussa.

Koulukin jo melkein ohi täksi vuodeksi. Vielä yksi luento ja yksi praktiikka jäljellä ja valmis. Niin ja joku aivan hirveä työ. Ja se pitää palauttaa jouluaattoon mennessä.

Ostettiin taas uusia suitsukkeita. Kaneli on aika ihana.

Toissapäivänä oli muuten elämäni ensimmäinen kunnollinen suullinen tentti. Se oli kyllä suhteellisen hirveä kokemus. Tuli sellainen olo, etten osannut mitään, mitä kysyttiin ja häpesin itseäni, vaikka tiesin, että olin opiskellut aivan tajuttomasti viimeiset pari päivää. Edellisenä yönä olin saanut nukutuksi se kaksi tuntia ja nousin aamulla kuudelta opiskelemaan lisää. Läpi sen sain, mutta olisi se ollut kiva saada vähän parempi arvosana...

Pojalla on mulle joku mahtava lahja. Kuulemma. Blondikin sanoi, että "sulla on kunnon mies", kun Poika näytti sille mitä oli mulle ostanut. Ei se mulle tietenkään voinut sitä vilauttaa... Noh, en halua pilata yllätystä, kohtahan sen nään :)

267.

Vapaapäivä. Tai ei se oikeastaan vapaa ole, pitää kuitenkin taas lukea tenttiä ja välitenttiä varten. Mutta silti. Ennen kuin ryhdyn opiskelemaan, pitäisi varmaan etsiä osoitteet joulukortteja varten. Jossain niiden pitäisi olla, mutta missä... Kun pitäisi saada kortitkin lähtemää, tokko edes ehtivät jouluksi Suomeen. Toivottavasti ehtivät.

Tuli hirveä joulufiilis. Joulumusaa tulemaan ja olkkarin lattialle fiilistelemään. Puolitoista viikkoa vielä. Ehkä sitä huomenna ehtisi jopa jouluostoksille ;) Tehtiin Blondin kanssa sopimus lahjoista. Eivät saa maksaa enemmän kui satasen (siis paikallista rahaa, ei euroja). Ja se saa olla käyttötavara, mutta sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi alkuperäistä tarkoitusta varten. Hmm. Tästä tulee mielenkiintoista.

266.

Ärsyttää. Taas alakerran naapurit aloittivat poraamisen ennen kello yhdeksää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että heräsin taas kerran kärttyisenä. Vihaan muutenkin heräämistä, varsinkin, jos joku herättää. Herätyskellon kanssa vielä jotenkuten menee. Siis tietenkin jos ei tarvitse herätä paljoa ennen yhdeksää.

Lisäksi ärsyttävien naapureiden on vielä muitakin häiriötekijöitä. Ja ne häiriötekijät lisäävät ärsytystä ja huonoa tuulta ja päänsärkyä. Koulu - noh, se nyt ei ole mitään uutta, ettei siellä jaksa olla ja ei kiinnosta. Jotenkin vaan vittumaisia aineita jäljellä ja joulun jälkeen kasa isoja tenttejä, joihin pitäisi ruveta lukemaan jo varmaan jouluaattona, että ehtisi kahlata kaikki tarvittavat matskut läpi.

Vaa'an lukematkaan eivät ole niin mahtavat, että tuntisin itseni yhtään paremmaksi ihmiseksi. Joulun jälkeen alkaa kunnon reenaus ja dieetti. Yritän jo nyt syödä terveellisemmin ja paremmin ja vähemmän. Liikuntaa kun vaan ei kerkeä harrastamaan hirveän opiskelutahdin vuoksi. Kun ei saa edes aamulla nukkua rauhassa ja pitkään naapureiden remontti-reiskojen takia, niin ei voi mennä myöhään reenaamaankaan.

Niuniuniu.

Hirveää valitusta taas. Mutta ei täällä oikeastaan muuta ole tapahtunutkaan. Blondia voisi nähädä enemmän (huomenna varmaan tulee taas teelle), ja jouluostoksiakin pitäisi tehdä. En taas millään keksi, mitä antaisin ja kenelle. Isoäidin lahja on jo onneksi valmiina.

Aargh!!!! Perkeleen naapurit. Just tän takia en tykkää enää olla kotona päivällä. Pitäisi varmaan hankkia korvatulpat. Tai tehdä taas niinkuin Poika teki tässä yhtenä päivänä kun oikein otti seinän takominen päähän - Metallicaa täysille ja kajarit lattiaa kohti. Lapsellista, mutta tyydyttävää. Toivottavasti alakerran pojat ei tykkää metallicasta, vaan on enemmän esim. klassista tai pop-tyyppiä.

265.

Hirvee kiire taas koko ajan. Ja stressi päällä tietyst. Sitä kyl pääsee purkamaa, viimeaikoina enimmäksee itkemällä. Syitä on ollu erinäisiä, suurimmat syyt on ollu tosin koulu. Se pieniki onnistumisen ilo ryövätään heti pois jo samana päivänä.

Kohta on joulu. Täytyy taas ruveta ajattelemaan lahjoja yms. Olisihan se kiva jos saisi laitettua kodinkin kuntoon, mutta ei oo koristeita. Eikä opiskelijabudjetilla niitä paljoa ennen joulua osteta...

Damn, unohdin jo, että pyykit ovat koneessa. Olleet valmiina kohta jo melkein pari tuntia. Perkule.