280.

Yksin kotona. Poika on kotona käymässä, oli jotain talonrakennus-juttuja, missä sen piti auttaa. Ite oon täytelly kävijätutkimuksia. Tänää ei napannu se homma yhtää, eilen meni siuh-sauh. Kävin sentään kaupassa. Ostin greippimehua.

Antibiotit on muuten kiva keksintö. Jos olisin House, ni silloin antibiotit olis ku mun Vicodin. Tai jotain sinnepäin ainaki.

Viikon pääst tähän aikaa oon jo metikössä. Ei taho! Tahtoo olla kotona oman miehen kainalos. Tahtoo levätä. Tahtoo olla onnellinen. Mut eipä noi näytä toteutuvan kunnolla kun aikasintaan heinäkuun alussa...

Onneks enää yks tentti jälellä (ellei toi tän aamunen mee usintaan)... Pitäis vissii huomenna ruveta opiskelemaan sitäkin varten. Jos nyt vaik eka sais muutaman tunnin yöunia, huomenna kun pitää aamulla olla tekemässä jotain liikennetarkkailua. Ja sitä puol kasilta aamulla...

279.

Puuh. Ei voi muuta sanoa. Hirvee kiirus vaan koko ajan. Tenttejä ja ties mitä. Käytii toki siel BSB:n keikallaki Tissien kans. Keikka oli aivan mahtava. En ois oikeesti uskonu, et se ois niin hyvä!

Nyt on kipee, yöllä oli taas 39 astetta kuumetta. Ei siinä muuten mitää, mut pitäs tehä praktiikkaa tääl kaupungis. Noh, eiköhän tää täst.... Kesäkuun alus sit mettää."Jei".

278.

Hirvee kiire koko ajan päällä. Ei edes koneelle kerkeä. Tietenki kannattas varmaan mainita, että mullahan ei (taaskaan) ole omaa konetta käytettävissä. Älkää kysykö. Nousee verenpaine jo pelkästä ajattelusta.

Oltiin vappu Suomessa. Poika vaan totes ku käveltiin keskustassa yhen puiston läpi, että ihan ku lastentarhasta ois läpi kävelly. Suomalaiseen vappuun kun kuuluu alaikäisten juopottelut puistossa. Oli siellä kyllä muutama tuttukin, mut enimmäkseen oli alaikäsiä. Tuli siinä vaan mietittyä, että olinko ite joskus tommonen. Olin. Valitettavasti. Nyt sitä sentään jo ymmärtää, ettei siinä ole mitään hohdokasta oksentaa keuhkojaan pihalle ja olla blackoutissa koko ilta. Ite en kyllä ihan noin "paha" ollu, eli mulla ei onneksi ole sen suurempia omantunnon tuskia ;D

Saan ehkä kesän lopuksi Suomesta töitä. Se selviää ens viikon alussa. Peukut pystyyn siis. Ja vaikka se ei o oman alan hommia, niin ei se mitään, rahaa kuitenki tulee. Eikä mua edes oikeestaan haittaa, että se on fyysistä työtä.

Mun pitäs kirjottaa esitelmää. Ei vaan jaksa innostaa. Plus että en o vieläkään kunnolla tottunu tähän näppikseen, niin koko ajan tulee virheitä. Prkl sentään. Onneks sentään koulua ei o enää oikeestaan ku yks luento päivässä. Ja neki loppuu ens viikolla. Ei paha siis. Vielä muutama tentti ja palautettava esitelmä/portfolio, niin pääsee sinne metsään remuamaan. "Jei".