Kuusi.

Voi elämä mikä ilma. Meinasin melkee pudota toho monttuu ku tulin Merimiehelle, kiitos ton ihanan tuulen. On se ihana tää Suomen syksy ei jumalauta.. Mut ois ainaki voinu pitää ne monttubileet mitä suunniteltii siel lauantaisis rapujuhlis :D

Muuten ihan jees päivä lukuunottamatta pulpettien raahaamist ja hirveetä päänsärkyy ja nukkumist ja tylsistymist ja angstaust. Ja viikon saldoo voi merkitä -1 ystävä (jos se nyt alunperinkää oli mikää ystävä, who cares). En vaa jaksa ottaa asiasta minkää näköst stressii, oon tapellu sen ihmisen kans ihan tarpeeks ja helpompi näin. Toisin sanoen vältän minkään näköstä kontaktia kyseisen henkilön kanssa.

np. Salarakkaat Marika ja Martina