Kolmekymmentäviisi.

Hurja voittajaolo. Ei enää ikinä lukiotunteja tunkkaisissa luokkahuoneissa. Huonoa pilaa tosin oli, että alotin lukion Kaijan ussan kaksoistunnilla ja lopetin sen Eeron ruotsiin... Huomasin siinä viimeisen tunnin aikana ettei se Eero niin natsi olekkaan. Oltii luokas jopa ruhtinaalliset 17 minuuttia.

Muuten ihan hyvä, mut nyt pitäs alkaa lukemaa kokeisii. Ei yhtää innostas, niin kaunis on ilmakin. Mut illal pakko päästä muutamalle :D ja niin teemme. Siis kaikki ne, ketkä eivät välttämättä ota niin hirveää stressiä siitä, etää on seuraavana päivänä koe. So what, mulla on kaksi. Tää päivä ei oo ku kerran elämäs. Ehkä ihan hyväki. Mut voittajaolo on silti aika vahva.

Kolmekymmentäneljä.

Uusin älä-listani. Tai siis kokosin sen. Satunnaisessa järjestyksessä tosin.

1. Älä syö jotain sellaista, mikä lihottaa. Paitsi harvoin ja hyvällä tekosyyllä.
2. Älä petä luottamusta. Se on vittumaista molemmin puolin.
   
3. Älä puhu paskaa. Sano mieluummin suoraan kui kiertelet ja valehtelet.
   
4. Älä ole tekemisissä exien kanssa. Niistä seuraa mitään hyvää. Ikinä.
   
5. Älä teeskentele - varsinkaan rakkautta. Se satuttaa.
   
6. Älä kuuntele nostalgia musaa keskellä yötä. Olo voi olla typerä ja ajattelet typeriä ajatuksia, mitä ei TODELLAKAAN pitäisi.
   
7. Älä välitä joistakin asioista. Anna niiden vain olla.
8. Älä ajattele liikaa. Se vain pahentaa asioita.
   
9. Älä tuohdu, vaikka joku sanoisi saappaita kengiksi. He ovat amatöörejä vain.
10. Älä jää junnaamaan paikallesi. Elämä menee eteenpäin, sinä myös.
11. Älä huoli, vaikka et aina toteuttaisi listaa. Tiedän, se on pitkä ja vaatii täydellisyyttä, jota sinulla ei ole (eikä kyllä minullakaan).
12. jne...

Kolmekymmentäkolme.

En kirjottan pitkää aikaa. Ei kyl mitää niin erikoista o tapahtunkaa, mitä nyt yhen kaverin kans menee hermot ku taas syytellää jostaa mitä en o tehny jne., mut en jaksa ottaa stressii asiast, mut on parempaaki ajateltavaa. Ja varsinki ku sinänsä kaikken elämä helpottuis jos ei oltas oikee ollenkaa väleis. Mut noh. Saa nähä.

Oltii perjantain M:n synttäreil. En ollu juomas ku taas hieman kipee olo ja en ees harkkoihi menny torstain ni lähin sit käymää siel autol. Noh, ei myö sielt viel kotii jaksettu mennä, käytii sit jaakos. Opetin Tissei pelaa bilist. Ei oikee onnistun. Ja sit joku Tissien tuttu jätkä haasto minut ja mie voitin. Jätkä sano et nyt nolottaa :D HAH. Ja Merimies oli tietyst mukan, mut se istu Saaran ja Antin ja Jyrkin kans. Ja sit mentii meille nukkuu.

Joo ja viimeyö oltii niil. Ku niitten äiskäki oli alkan kyselee et millos mennää taas sinne yöks. Söpöö <3 Aamul ei ois millää jaksan nousta, väsytti ja siin oli lämmint ja mukavaa. Ja maha oli täys ku meil oli vissii täys palvelu taas vaihteeks. Sänky valmiiks laitettu ja voileivät tehty. Käytii Poppelis niitten iskän kans (pelattii bilist ja Merimies voitti, pöytäki oli vinos. MUR.) ja Maimi oli laittan meille lonkut saunaa varte. Ja sit käytii Heidil ja Veskul ja ku tultii himaa ni siel oli cocktail-tikkui ja kuorittuu mandariinii. Mahtavaa. Ite ei tarvin muutaku syyä ja lihoo. Jees. Enkä ollukkaa aikasemmen vetän mitä Sacher-kakkuu tai mitää. En tietenkää.

Kolmekymmentäkaksi.

HAJOTTAA. Oltii eilen juhliis Tytön synttäreit eli oltii juomas eli vedettii niil shottei hyväl vauhil eli oltii myöhemmin yöst melkee selvin päin eli väsytti ja tahto kotii. Käytii Jaakos ja sit kattoo Jani Wikholmii Amarillos. Olin niinku hei kahen metrin pääs eli oon melkee sukuu julkkikselle tai jotaa. Tai ainaki melkein.

Mut poppii ei minuu ihan heti ja vapaaehtosest saa. Siel on vaa limasii latinoit ketkä on heti kiinni vaik on oma mies vieres. Hyi, yök.

Nyt ei o mitää tekemist. Ja oon ollu vähä yli tunnin pois sängyst. Noustii tos 12 aikaa. Oli kyl ihana nukkuu. Pitäs vissii ruveta opiskelemaa. Tai oikeestaa ei. Simpsonit alkaa parinkymmenen minsan pääst.

Kolmekymmentäyksi.

kai se sit totta on.

Kolmekymmentä.

Kävimme tänään. Biologian oppilaitoksessa. Helsingin Yliopiston. Osa. Mielenkiintoista oli. Mut ei. Sitä työksee. Tekis.

Tehtii manttuu. Eli puhuttii. Paskaa kaks. Tuntii. Kävin venyttelys. Hirvee nälkä. Hajoon ruotsii. Väsyttää. Ei jaksais.

Kaks kuukautta. Kirjotukset ohi. Tissit sano. Iski paniikki.

Kaksikymmentäyhdeksän.

Nukuin sit koko eilisen. Ja melkee koko yönki. Ja sillon ku en nukkun mietin kaikkii mitä ihmeellisimpii asioit. Ja mitä ihmeellisempii ajatuksii ajattelin sitä vahvempi oli se tunne et tätä ei pitäs ajatella. Onneks nukahin. Ja sit taas heräsin vähä ennen neljää siihe et Merimies laitto viestin. Ja taas sama rumba alust.

Nyt oon ihan sekasin rankan treenin jälkee. Bodypump ja bodybalance peräkkäin. Nyt käyny suihkus ja istun täs eikä ajatus pysy kasas. Kaveri pyys auttaa valitsees jotaa vaatteit netist, mut enhän mie ees siihe pysty. Tää on merkki jo jostaa vakavammasta. Se ois kyl maailmanloppu jos en jaksais katella kenkii. Onneks en o kokeillu, tulokset saattas olla hyvinki masentavat.

Kaksikymmentäkahdeksan.

Eäh, tänää taas ihan turha päivä. Ja mitää muuta tänää ehtin tehä ku et oli taas hurjaa vääntöö jostaa ihan ihme asiast (ja asioist) ja päätty taas hirveesee päänsärkyy ja vitutuksee ja pahaa oloo ja väsymyksee. Mie meen nukkumaa.

Kaksikymmentäseitsemän.

Joo-o. Tänää aamul väsytti niin perkeleesti. Painoin vissii neljä vai viis kertaa torkkuu. Sit ku olin just jaksan raahautuu vessaa pesee hampait ni Joppe soitti et mist sovittii sen mun ajon alkavan. Noh, päädyttii sit siihen, et ajaisin Tytöl katsastuskonttorille ja sit ajasin sen inssin ja pääsisin Tytöl taas eteepäin. Niinpä tehtiin. Ja inssi meni läpi ^^ Vaikka yks venäläinen rekka meinas viiä mun vasemman sivupeilin mennessää.

Inssin jälkee en ois ehtin enää ruotsin tunnile ku ehkä kahekskymmeneks minuutiks, ni päätin olla menemättä. Ja sit oli onneks enää vaa kolme tuntii kouluu ja niistäki kaks A-P:tä. Nyt istun koton ja ootan et äiskä ja iskä tulis ja saisin ruokaa ja pääsisin salille, läksyikää ku ei tullu/en taaskaa osannu. Tietyst vois taas lukee kirjotuksii varten. Joo, niin mie teen.

Kaksikymmentäkuusi.

Puuh, en muista millon oisin viimeks ollu näin ylienerginen ja väsyny samaa aikaa. Kävin sit bodycombatis tänää. Ekan kymmenen minuutin aikan luulin kuolevani, koska vatsaa pisti (kiitos iskä ku teit lihaa ruuaks), mut siin puolen tunnin jälkee tuntu silt et sitä ois voinu jaksaa loputtomii. Huomen pitää kyl ottaa vähä rauhaksee ja käyä venyttelees, nytki rintalihakset aika tajuttoman kipeet, ei mun sit minnee pumppii kannata mennä.

Jos sitä koht menis vaik nukkumaaki. Yllättävä kyllä tein kaikki läksytki jo (okei, yhen ruotsin tehtävän jätin suosiol välii, koska en tajunu/osan sitä). Äsh, nyt mie rupeen sivistämää itteäni. Ja kyllä, yritän olla sortumatta siihen et lukisin uutta Cosmoa, vaik semmonen tos sängyn alla ootteleeki. Tää vaatii jo itsehillintää.

Sit pitäs keksii torstaiks ohjelmaa. Merimies lähtee Tallinnaa ja mie mietin et mihi käyttäsin aikani. Okei, salil menee ainaki tunti. Mut sitä ennen ja sen jälkee? Jos vaik soittas Viululle tai H:lle et mentäskö kahville/yhille... Joo, eiköhän se taas siihen mee. Ei mikää paskempi idea.

Kaksikymmentäviisi.

Siis aivan mahtava olo. Käytii Merimiesn kans bodypumpis ja sitä ennen popjamis. Ai että ku teki hyvää... Nyt hirveen energinen olo ja sit taas toisaalt tuntuu et vois vaa tipahtaa sänkyy ja ehtis nukahtaa jo ennen tyynyy.

Nyt mietin et pitäskö mun tehä matskan ja ruotsin läksyt (joita jälkimmäisiä en ainakaa osaa). Eli voin ihan hyvin sanoo etten osannu, en ees valehtelis, koska alotettii niit jo tunnil ja kirosin koko tunnin etten o puoliks ruotsalainen tai jotaa. Mut sit taas toisaalt, oon ihan onnellinen etten o ruotsalainen. Oishan niil tietty Ikea ja kaikkee, mut... Kuitenki.

Mut mie meen nyt kattoo niit matskan läksyi. Tai sit vaa päädyn lukemaa Dostojevskia. Tai ehkä nukkumaa. On tää elämä vaikeeta.

Kaksikymmentäneljä.

Tulin vast ajotunnilt. Joppe sano et mun inssi onki jo keskiviikkon eikä torstain. Pien hirvitys pääl ku kuortsii en o kuitenkaa kovinkaa paljoo ajan...

Aah, illal bodypumpii... Pääsee taas tekee jotaa oman terveyden ja kunnon hyväks. Jes, en o enää niin laiska paska ku ennen :D

Tulin täs just miettineeks et mitä meen opiskelemaa. Kolmee paikkaa haen jo aika varmast ja näin realistisest ajatellen, pääsisin ehkä yhtee paikkaa sisälle. Sit tosin mietin et jos lisäis mantun noihi ni sit ois periaatteest kuues paikka mihi hakee (haen yhelle alalle neljää eri paikkaa + kaks muuta, ni hei, sehä ois jo seittemäs). Et joo. Näin.

Kaksikymmentäkolme.

Joo-o. Prahas tuli käytyy (oli just mahtavaa, käytii jopa luistelees Prahan vanhan kaupungin keskustas) ja uus vuos vietettii Emmil. Ei mitää erikoisempaa, juopottelua. Tänää PIEN väsymys pääl... Ja sit viel kolmeks tuli vieraita, puuh. Ja nyt tekis vaa miel mennä nukkumaa lämpimän peiton alle.