260.

Viime lauantai oli ihan kiva päivä. Tai siis ainaki siinä mielessä, että sain ilahduttaa Blondia ite tekemälläni suklaakakulla ja muilla syntymäpäivälahjoilla. Katsastettiin vielä uudistunud clubikin. Sisustus oli ihan hieno, mutta ei tuntuut omalta kun siellä pyöri bitchejä elämää lyhyemmissä hameissa ja amiksia, jotka kuolasivat edellemainittujen perään. Suoranainen lihatiski siis. Ei kiitos.

Muuten viimeiset pari päivää ovat kuluneet kouluhommia tehdessä. Võin ylpeänä hehkuttaa, että tänään saan valmiiksi analyysini, joka on 25 sivua pitkä. Suurin osa on diagrammeja, mutta nekin piti tehdä. Ja nyt en halua edes kuullu sanaa exel. Muuten ihan hyvä, mutta eivät ne työt siihen lopu. Vielä toinen isompi työ tekemättä tämän viikon lopuksi, ylihuomenna olisi tentti, johon en ole vielä lukenut kertaakaan, ja ensi viikolla tentti ja välitentti. Mahtavaa opiskelijaelämää, eikö? On se kiva tietää, että about kolme viikkoa putkeen tulee opiskeltua.

Hetken luulin (ja tavallaan pelkäsin) olevani raskaana. Onneksi oli väärä hälytys. Puhuttiin tuosta samasta aiheesta eilen. Molemmat oltiin sitä mieltä, että voisi se lapsi vaikka tullakin jos olisi koulut käyty ja rahaa jopa elättää se. Hirveää söpöilyä.

Mutta on se silti niin ihana kun tuo välillä ruusuja ihan muuten vaan <3

np. Regina Spektor - Fidelity

259.

Hmh. Ei yhtään jaksaisi. Asunto on (melkein) kuin pomminjäljiltä, koulutöiden ja tenttien deadlinet alkaa painaa päälle, eikä mitään saa tehdyksi. Masentavaa, eikö?

Keskiviikkona oli fuksiaiset. Muuten ihan kiva ilta, mutta ei ollut kivaa katella kun toiset muhinoi nurkassa tai ties missä lavan takana kun oma kulta on kotona ja oli ikävä sitä. Ja piti vielä kaataa olutta ja siideriä sitä haluaville. Vaikka ei se periaatteessa mun homma ollutkaan. Tulihan siinä samassa oltua vähän päissään, mutta se meni nopeasti ohi.

Kysyin tänään Söpikseltä, että paljon sitä rommia jäi jäljelle. Vastasi ettei tiedä. Piti tietenkin laukoa, että et tietenkään tiedä jos yli puolet illasta tutkit yhdenfuksin kitarisoja. Enhän se edes olisi oikesti minä, jos en laukoisi sopivan paikan tullen.

Poika lähtee huomenna kotona käymään. Mun pitää jäädä tänne, kun on noita kouluhommia niin pirusti.. Mutta milloin olisi taas yhteistä aikaa MEILLE? Olisi kiva nähdä muulloinkin kuin ruoka-aikana tai yöllä kun toinen tulee nukkumaan tai aamulla kun antaa lähtösuukon. Jos sitä viikon päästä vaikka kerkeisi. Voisi ostaa kylpyvaahtoa ja kuurata ammeen. Ja ostaa kuohuviiniä ja mansikoita. Ja miks ei vaikka kermavaahtoakin.

258.

Synttärit sitten tuli ja meni. Lahjaksi tuli saatua rinkka ja keittiövempain. Niin ja alkoholia ja rahaa ja pehmolelu ja geishakuulat. En ole vielä edes kerennyt kokeileem kuulia. Nyt olisi hyvä aika. Kunhan sitä vaan saisi irtauduttua tästä koneelta taas.

Facebook on turmioksi. Päätin sitten minäkin lopulta vastata myöntävästi niihin kutsuihin, joita jatkuvasti tulee. Nyt siitä ei vaan saa tarpeekseen. Uskomatonta. Luulin olevani tällaisen hurahtamisen yläpuolella. Luulin väärin.

Ehtisiköhän sitä huomenna olemaan kotonakin. Parin viikon ajan jo tullut lennettyä paikasta toiseen. Päätettiin Pojan kanssa, että huomenna istutaan kotona ja katotaan Heroesia. Ja illalla (ehkä, varmaan, aika varmasti) rokkibändin keikalle. Muistelemaan ystävänpäivää, josta tämä kaikki sai alkunsa ;)

Olin muuten ylionnellinen tosta keittiövempaimesta. Nyt pääsen taas leipomaan <3 Synttäreiden kunniaksi tein jopa mud caken. Se eka versio oli ihan hyvä; se tuli syötyä päivässä. Niin, ja tarkoitushan oli kutsua vieraita ja tarjota niille tota (ensimmäistä) kakkua. Mutta kun sitä ei ollut. Piti tehdä uusi. Onneksi tein, koska siitä tuli paljon parempi, ja Blondi ja Blondin mies olivat aivan taivaissa. Ja oli se hyvää vaikka itse sanonkin. Kai sen nyt oli pakko olla hyvää kun siinä oli se 200 grammaa suklaata. Nam.

257.

Taas lähten viikko käyntii. Olin eilen aamulla niin väsyny, et oli pakko skipata eka luento. Ja olin jotenki toisella tavalla väsyny ku tavallisesti. Ku tavallisesti on se, et väsymys on vaan "tekosyy" olla menemättä ku oikeestikaan ei viittis. Mut nyt oli jotenki vaa niin liimautunu sänkyy kiinni et sielt ei päässy irti ei sitte millää. Poikaki sano aamul ennen ku ite lähti kouluu, et jää sie tänne ja lepää.

Poika osti tänään Playboyn. Sanoisin, että siellä on hitosti kaikkea muuta(kin) kamaa kuin vain alastomia (kauniita) naisia. Tuntu jotenki, et sitä ois voinu olla enemmänki. Ku kurssikaverit tuli tänää kokouksee meijän luokse, ni toinen tytöistä nappas Cosmon, ja toinen Playboyn. Ne ihan riiteli PB:stä :D Olihan sielä juttuja mitä tahtos lukea, varmaa käperryn tonne peiton alle niitä lueskelemaa...

256.

Mies-vapaa lauantai. Se lähti käymää kotonaa. Uhkasin lähtä tänään yksinään clubbailemaan jos se ei tule tänään kotia. Plus olisi kiva teitää että jos sitä vielä olisi vientiä... Näillä näkymin ei kuitenkaan "tarvitse" mennä kun Poika ainakin yrittää tulla tänään.

Siivosin juuri. Tulin huomanneeksi, että siivoan useammin kuin ennen. Tajusin myös, että en pysty elämään pitkää aikaa kaaoksen keskellä. Epäharmoniaa ja epä-zenmäistä ja ties mitä kaikkea. Nyt on edes vähän siistimpää. Vielä kun saisi opiskeltua tunnin-pari, niin voisi palkita itsensä punkkulasillisella. Tai kahdella. Ja suitsukkeitakin voisi polttaa.

Kunpa vain tämä selkä- ja päänsärky loppuisi. Pitäisi varmaan mennä hierojalle. Mutta enhän minä kerkeä, kun ensi viikosta on taas tulossa kiireinen ja stressaava. Ja Poikaakin tulee nähtyä vain vähän... Pitäisi varmaan sopia yksi ilta viikossa, joka omistettaisiin vain meille. Ei se kuitenkaan onnistuisi, kun Poikakin liittyi osakuntaan ja kaikkea. Ehkä sitten vain pitää toteuttaa romanttisia vkonloppuja jossain muualla. Vaikka jossain Spaassa. Tämähän olikin hyvä idea. Täytyy tietenkin vertailla, kannattaisiko sitä jo lähteä vaikkaa viikoksi jonnekin kauemmas, nuo spaat kun eivät ole mitään maailman halvimpia paikkoja.

Mutta nyt opiskelemaan.

255.

Oon kävelevä stressipallo. Ärsyttää itteääki, et on koko ajan väsyny ja päänsärkynen ja äreä ja ajattelee kaikkia tekemättömiä asioita (jotka eivät edes riipu minusta). Poika yrittää tehdä kaikkensa auttaakseen. Tänäänkin se tiskasi ja imuroi ja kävi kaupassa. On se ihana <3

En sitten tiedä monen aikaan eilen Poika tuli töistä ja juomasta. Kolmen aikaan yöllä laitoin sille peitot ja tyynyt sohvalle - nukkukoot siellä, että saisin edes vähän nukutuksi. Koko ajan heräilin yöllä ja aina kun heräsin se sama päänsärky jatkui, mikä on vaivannut jo pari päivää... Eikä vieläkään tunnu hellittävän.

Pitäisi varmaan mennä nukkumaan kun huomenna on tuo tenttikin. Eka tentti tänävuonna muuten. Tai siis lukuvuonna. Anyway... Onneksi siellä saa käyttää luentomatskuja apuna. Eli ei pitäisi olla niin hirveän paha... Kai. Huomenna alkaisivat myös yksityistunnit. Hirvittää kun tulee taas pitkä päivä. Ja meidän kun piti Pojan kanssa ottaa huominen rennosti ja juoda punkkua ja nauttia toistemme seurasta...